Rodultani minä olen puhdas sileäkarvainen kettuterrieri ja olen syntynyt Laihialla Petorinteen kennelissä 19.10.2012.

Siellä vietin varhaislapsuuteni yhdessä emoni ja veljieni kanssa, asui meillä muutama muukin setä ja täti, sanotaanko vaikka että he ovat minun "kummejani".

 

12.1.2013 isäntäni tuli hakemaan minut uuteen kotiin Oulunsaloon, jossa nykyään asustelen ja vietän iloista ja aktiivista koiranelämää leikkien ja hommaillen kaikessa mukana.

 

14.1.2013 kävin eläinlääkärissä tarkastuksessa, jossa se kiva eläinlääkäri-täti jollakin hassulla piikillä vähän kutitteli minua niskasta. Sitä kuulemma sanottiin rokotukseksi, mutta minusta se vain kutitti. Sitten se täti kuunteli ja katseli minua sellaisilla jutuilla, joita olisin vähän halunnut maistaa, mutta niitä ei kuulemma passannut ollenkaan pureskella, kun olisivat muuten menneet muka rikki ja minä olisin vaan ihan pikkasen kokeillut niitä hampailla. Enhän minä purrut sen tätin sormiakaan rikki, vaikka se laittoi ne itse minun suuhuni, kun hän laski hampaitani, kaikki oli tallessa. Höh, olisivat vaan kysyneet minulta, niin olisin voinut niille vähän näyttää näitä minun hampaitani, leikisti tietenkin.

Se eläinlääkäri-täti sanoi että, minulla on kaikki kunnossa ja että olen tosi utelias ja reipas poika. Ne olisivat halunneet minut maskotiksi sinne eläinlääkäriasemalle, mutta minä halusin mennä kotiin. Käyn kuitenkin moikkaamassa niitä eläinlääkäri-tätejä välillä, ettei niiden tarvi siitä murehtia. Ja se täti lupasi minulle, että ystävänpäivänä mää saan tulla käymään uudelleen kutiteltavana.

 

Olen jo melkein oppinut sisäsiistiksi kotona, mutta kylässä se on vielä hiukan vaikeaa, kun pitää aina vähän esittää ja sitten voi tulla "vahinko".

Opettelen kokoajan uusia juttuja ja opin uudet temput tosi nopeasti. Uusia asioita minulla on niin paljon opittavana että, aluksi vähän saatan niitä "jännittää", mutta koska olen hirveän utelias, niinkuin minun rodulleni on tyypillistä, haluan kuitenki olla kaikessa, siis aivan kaikessa mukana hommailemassa ja silloin se jännityskään ei minua haittaa.

Olen äärettömän kiltti kaikille ja rakastan sitä, että minut huomataan ja varsinkin sylissä tykkään olla kovasti, siinä kun on niin lämmintä ja turvallista nukkua ja tutustua tähän ihmeelliseen maailmaan, jossa jatkuvasti tapahtuu kaikkea ja minä haluaisin olla kaikessa mukana.

 

Pyydän isäntääni lisäilemään minun kuvia tänne intternettiin, vai-mikä-se-oli, kunhan minusta vaan saadaan otettua sellaisia kuvia, joissa kamera on pysynyt minun vauhdissa mukana. ;)

 

- Leo